• 4.3.2024

    Disconostalgiaa ja ilakoivaa improvisaatiota

    Tanssiteatteri Tsuumi täyttää 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi se tuo lavalle kaksi teosta.

  • 29.2.2024

    Maat eroavat paljon siinä, millaista valtaa presidentti käyttää – ”Kansainvälisessä mittakaavassa Suomessa presidentillä on poikkeuksellisen vahva asema”

    Millaista valtaa Suomen presidentti käyttää? Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan vanhempi yliopistonlehtori Liisa Nieminen vastaa.

  • 28.2.2024

    Matka mielen sisimpään – hiljaisuusretriitit hellivät kuormittunutta

    Yhä useampi hakeutuu lomamatkan sijaan erilaisiin retriitteihin, joissa saa luvan hiljentyä.

  • 27.2.2024

    ”Meidän, joilla on varaa, pitää tehdä ihan kaikkemme sen eteen, että maapallo pelastuu” – Kolme ilmastonmuutosta vastaan taistelevaa kertoo, miten he tekevät työtään

    Ilmastokriisin torjumiseksi voi tehdä työtä monella tavalla. Kirjailija-toimittaja Monni Himari, aktivisti Annamaija Hakama ja vastuullisuusvaikuttaja Niklas Kaskeala kertovat tapansa. Kaikki he uskovat esimerkin voimaan.

  • 21.2.2024

    Pääasia, että jokainen tekee

    Elämme nyt todeksi sitä, mistä on pitkään puhuttu: ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat täällä. Huolen tulevaisuudesta voi jalostaa toiminnaksi, eikä mikään keino vaikuttaa ilmastokriisiin ole liian pieni, kirjoittaa Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

  • 20.2.2024

    Lumilautailija Siv Knudsen on lumen puolella: ”Kaikilla elämän ja yhteiskunnan alueilla tarvitaan enemmän aktivismia”

    Lumilautailija Siv Knudsenille tärkeintä urheilussa on vapaus ja luovuus. Vuosien varrella hänestä on kasvanut myös ympäristöaktivisti.

  • 20.2.2024

    Raunioiden ruhtinaat – ilmastonmuutoksessa moni häviää, mutta kuka voittaa? 

    Kun ilmastonmuutos etenee, maailma ajautuu monenlaisiin myllerryksiin. Paljon puhutaan siitä, ketkä ilmastonmuutoksessa häviävät. Hyötyykö kehityksestä joku?

  • 6.2.2024

    Vihreän siirtymän hankkeet kaventavat alkuperäiskansojen tilaa: ”Avainkysymys on, kuka projektista hyötyy”

    Yli puolet vihreän siirtymän kaivoshankkeista on alkuperäiskansojen mailla tai läheisyydessä. Vihreästä kolonialismista puhutaan, kun yhtiöt rakentavat kaivoksia ja tuulivoimaloita alkuperäiskansojen maille ilman heidän suostumustaan.

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu