Etelä-Amerikan jättiläinen on vellonut viime vuodet toinen toistaan raskaammissa korruptioskandaaleissa. Brasilian kaksi edellistä presidenttiä, Luiz Inácio Lula da Silva ja Dilma Roussef, sekä nykyinen presidentti Michel Temer ovat lukuisten muiden poliitikkojen tavoin olleet korruptiosyytteessä. Mukana korruptiovyyhdissä ovat myös valtion öljy-yhtiö Petrobras ja iso osa maan lihatuotantoa. Suurten sotkujen lisäksi maassa tapahtuu jatkuvasti ruohonjuuritason korruptiota.

”Brasilian korruption historia on mielenkiintoinen, sillä se on ollut läsnä aina ja kaikkialla. Pitkään korruptio ei ollut varsinainen puheenaine, sillä se hyväksyttiin itsestäänselvyytenä. Se oli kuin luonnonvoima, jota vastaan oli turha pyristellä”, sanoo Alejandro Salas. Hän työskentelee Latinalaisen Amerikan osastonjohtajana Transparency International -kansalaisjärjestössä.

Salaksen mukaan yhtenä käännekohtana voi pitää vuosituhannen alkua, jolloin miljoonat brasilialaiset siirtyivät köyhyydestä nousevaan keskiluokkaan. Yhtäkkiä suuren osan kansasta ei tarvinnut huolehtia enää vain perustarpeistaan. He alkoivat vaatia seuraavalle sukupolvelle parempia mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja elämässä etenemiseen.

Brasilian mediassa vallitsi Salasin mukaan puhetapa, jonka mukaan kansatalous kasvaa nopeammin kuin missään päin maailmaa.

”Ihmiset eivät kuitenkaan kokeneet oman tulotason ja elämänlaadun nousevan samassa suhteessa kuin talouskasvusta puhuttiin”, hän sanoo.

Kansan kärsivällisyys loppui, kun Rio de Janeiron julkisen liikenteen hintoja nostettiin vuonna 2013. Syntyi protestiaalto, joka otti pian tähtäimeensä maassa rehottavan korruption.

”Tilannetta ei ole helpottanut brasilialainen valtamedia, jonka omistajilla on suoria kytköksiä korruptoituneisiin poliitikkoihin.”

Erityistä Brasilian tapahtumissa Salasin mielestä on se, että harvassa maassa korruptio on saanut kansan näin raivoihinsa ja osoittamaan mieltä tässä mittakaavassa. Kansan ääni on myös kuultu, ja suuri määrä poliitikkoja on joutunut oikeuden eteen.

Maa on tällä hetkellä käännekohdassa, Salas toteaa.

”Ilmapiiri on niin tuohtunut, että kaikki poliitikot ovat ottaneet korruption vakavasti taatakseen poliittisen uransa jatkuvuuden. Nyt vain odotetaan, että lupaukset muuttuvat todellisuudeksi. Tämä edellyttää itsenäisempää mediaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa. Korruption sallivan mentaliteetin on poistuttava sekä työpaikkojen rakenteiden tulee muuttua niin, että ne estävät korruptiota ja kannustavat korruption ilmiantamiseen.”

Brasilialaisilla on sanansa sanottavana maata riivaavasta korruptiosta, sillä mitta on alkanut täyttyä.

Carlos – Rio de Janeiro

”Tilanne on surkea. Tällä hetkellä Rio de Janeiron poliisi lakkoilee, sillä he eivät ole saaneet palkkoja ajallaan. Osavaltion talous on rapakunnossa, ja samaan aikaan on tullut esille useita korruptiotapauksia, joissa suuret yritykset eivät ole maksaneet verojaan. Verovälttely on suoraan pois poliisin ja muiden virkamiesten palkoista.

Elämä Riossa ei ole halpaa, ja poliisien on saatava jostain rahaa elättääkseen perheensä. Kun palkkoja ei tule virallista kautta, poliisin korruptoituneisuuden pelätään lisääntyvän. Olen jo kuullut tarinoita poliiseista, jotka pysäyttävät autoja ja vaativat rahaa. Tapahtumaketju siis lähtee liikkeelle korruptiosta ja päätyy lisäämään korruptiota.

Sanotaan, että ei ole olemassa maata, jossa hallitsijat ovat korruptoituneita ja kansalaiset rehellisiä. Korruptio on yhteydessä mentaliteettiin, jossa kaikki on mahdollista, jos osaa hiukan venyttää sääntöjä. Sille on termikin: Brasilian tapa.”

Marie – São Paulo

”Olen niin vihainen korruptiosta, etten melkein haluasi puhua siitä. Olen henkilökohtaisesti nähnyt korruptiota töissä, mutta en aio kertoa siitä. Jos haastattelujen henkilöt esiintyvät omilla nimillään, ette tule kuulemaan koko tarinaa. Kukaan ei halua pilata omaa uraansa.
Vaikka en jäisi kiinni korruption paljastamisesta, ihmiset näkevät, että tuo puhuu työpaikkansa asioista julkisuuteen. Tällaisista ihmisistä pomot eivät pidä, ja he ovat työmarkkinoilla heikommassa asemassa. Työntekijät vedetään mukaan korruptiokuvioon haluamattaan.

Sama pätee politiikassa. Suuri osa aloittelevista poliitikoista haluaa vilpittömästi muuttaa asioita laillisin keinoin. Poliittinen järjestelmä on vain muotoutunut sellaiseksi, että joko poliitikko muuttuu kieroutuneen systeemin mukaiseksi, tai hänen poliittinen uransa ei etene. Rehelliset ihmiset ovat töissä ja politiikassa altavastaajan asemassa. Vaikka suuri osa ihmisiä olisi hyväntahtoisia, kaikki tulevat olemaan mukana korruptiossa, kunnes sitä tukevat rakenteet muuttuvat.”

Filipe – Lençois

”Viime vuonna olimme palaamassa lomalta, ja jonotimme päästäksemme lautalle. Jono oli pitkä, ja näytti että kestäisi kauan, ennen kuin pääsisimme matkaan. Yksi lautan työntekijöistä käveli pitkin jonoa ja kysyi, haluaisiko joku ostaa pääsyn jonon ohi. Virallisesti tämä ei tietenkään ollut mahdollista. Jotkut jonottajista ostivat pääsyn lautalle muiden antaessa paheksuvia katseita. Toimintaa ei lainkaan piiloteltu, sillä tämän tyyppiseen ruohonjuuritason korruptioon ollaan jo totuttu.

Korruptiota ja sääntöjen venyttämistä on tietysti kaikkialla maailmassa. Varsinkin köyhissä maissa, joissa valtio ei takaa toimeentuloa, kyse voi olla henkiinjäämisestä. Eivät Brasiliassa ihmiset ole yhtään sen pahempia kuin muualla maailmassa. Se missä maat eroavat suuresti toisistaan on mekanismeissa, jotka estävät korruptiota. Näiden luomiseen ei Brasiliassa ole ollut poliittista tahtoa.”

Lue lisää korruptiosta maailmalla Maailman Kuvalehden jutusta: Korruption juuret ulottuvat kaikkialle