Kuluneen kahden vuoden ajan elämäämme on rajoittanut ja koskettanut koronaviruksen aiheuttama tauti. Globaalisti arviolta 250 miljoonaa ihmistä on saanut koronatartunnan ja siihen on kuollut noin viisi miljoonaa ihmistä.
Historiallisesti maailman pahimpana tautina pidetään kuitenkin korkeaa kuumetta ja märkiviä rakkuloita aiheuttanutta isorokkoa. Tautiin kuoli vuosisatojen aikana satoja miljoonia ihmisiä. Vielä 1970-luvun alussa isorokkoon kuoli noin kaksi miljoonaa ihmistä.
”Ensimmäiset isorokon rokotuskokeilut tiedetään historian perusteella olleen jo 1000 eKr.”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Isorokko nujerrettiin rokotuskampanjoilla 1980-luvulla.
”Mutta jos mietitään, mikä on vaarallisin tauti niin se on varmaankin sellainen, joka tappaa hyvin herkästi, kuten esimerkiksi Ebola-, SARS- tai MERS-virukset. Ylipäätään verenvuotokuumeet ovat tappavia, mutta ne eivät yleensä pääse leviämään niin laajalti kuin esimerkiksi korona”, Nohynek sanoo.
Nohynek on sairastanut sekä koronan että hyttysen levittämän dengue-kuumeen, jonka sai työskennellessään 1990-luvulla tutkijana Filippiineillä. Hänelle jälkimmäinen oli kamalampi.
”Olin niin huonossa kunnossa, että oli pakko olla sairaalassa. Olin niin väsynyt ja kipeä että toivoin vain kuolevani.”
Trooppisissa maissa sairaudet ja taudit mielletään eri tavalla kuin vaikkapa Suomessa, koska tautikirjo on laajempi. Monet virustaudit voivat olla endeemisiä ja silloin ihmiset laittavat niitä erilaiseen järjestykseen riippuen omakohtaisesta kokemuksesta.
”Myös erilaiset ripulitaudit on siellä tuttuja, on koleraa, malariaa. Jokaisen perhepiirissä oli joku, joka on sairastanut denguekuumeen”, Nohynek kertoo.
Kehittyvissä maissa taudit, jotka liittyvät juomaveden ja hygienian ongelmiin, kuten ripulitaudit, ovat yleisempiä kuin vauraissa maissa.
”Kun asutaan ahtaasti, ja ruoka valmistetaan avotulella tai hiilillä, ilmassa on paljon saasteita, jota kautta saadaan erilaisia hengitystieinfektioita. Meillä Suomessa on puolestaan puutiaisaivotulehdus, jota ei tavata samassa määrin Afrikassa”, Nohynek vertaa.
Malaria on taudinaiheuttajana hyvin hankala, kun taas koronarokotteisiin voitiin ottaa mallia SARS:ta ja MERS:ta. Silti rahakin ratkaisee rokotteiden kehittämisessä.
Vauraissa maissa tarttuvia tauteja on ylipäätään vähemmän, ja ne myös uhkaavat elämää vähemmän kuin kehittyvissä maissa.
”Yhtäkkiä ollaan tilanteessa missä tuntuu, että rikkaissa maissa korona on suurempi uhka kuin esimerkiksi Afrikassa”, Nohynek sanoo.
Koronaan kehitettiin pikavauhtia rokote, kun taas malariarokotteen kehittämiseen on mennyt vuosikymmeniä. Usein vaikuttaa siltä, että tautien nujertaminen alkaa vasta sitten, kun ne koskettavat länsimaisia ihmisiä.
Nohynekin mukaan malaria on taudinaiheuttajana hyvin hankala, kun taas koronaan oli mallirokotteita SARS:sta ja MERS:sta.
”Kyllä rahakin ratkaisee. Rokotteen kehittäminen olosuhteisiin, joissa tiedetään, että mailla ei ole välttämättä rahaa ostaa rokotteita, niin kyllähän se vaikuttaa.”
Entä mikä on seuraava suuri ihmiskuntaa kohtaava tauti?
”Sen kun tietäisin, olisin ennustajaeukko!” Nohynek huudahtaa.
”Tiedämme, että influenssavirukset muuntuvat koko ajan, ja näyttää siltä, että koronaviruksetkin voivat muuntua. Mutta me voimme tehdä kaikkemme, ettei ihmisten ja eläinten välisiä kohtaamisia olisi niin paljon.”