Ilmastosyistä johtuva pakkomuutto. Se on termi, joka siirtolaisuustutkija Jaana Palanderin mielestä kuvaa ilmiötä pakolaisuutta tarkemmin. Pakolaisuushan tarkoittaa, että ollaan valtion rajojen ulkopuolella tietyistä syistä, joihin ilmastosyyt eivät ainakaan vielä kuulu.

”Mutta jos puhutaan ilmastosiirtolaisuudesta, jossa lähdön taustalla on ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilan huononemiseen liittyviä syitä, niin varmasti Suomeen tulevan muuttoliikkeen taustalla on näitäkin syitä”, Palander sanoo.

Suomessa tehdyissä vastaanottokeskusten haastattelututkimuksissa on tullut esiin, että ilmastonmuutos vaikuttaa lähtöön, mutta syyt ovat moninaiset. Niin sanotussa riski-indeksissä otetaan huomioon erilaisia tekijöitä, kuten sitä miten valtio tukee omien kansalaistensa hyvinvointia, taloutta, mahdollisuuksia elättää perhe ja huolehtia terveydestä. Riski-indeksiin voi kuulua myös ympäristön tila ja turvallisuuskysymykset.

On selvää, että ilmastonmuutoksen takia ollaan jo nyt liikkeellä.

Erityisen haavoittuvia maita löytyy päiväntasaajalta, kuten valtioneuvostolle tehty selvitys osoittaa. Palander on yksi sen kirjoittajista.

”Suurin osa niin sanotuista ilmastosiirtolaisista pysyy oman maansa sisäpuolella: ihmiset joutuvat liikkumaan esimerkiksi viereiseen kylään, lääniin tai kauempana sijaitsevaan kaupunkiin”, hän huomauttaa.

Sisäistä muuttoliikettä tapahtuu paljon esimerkiksi Kiinassa, Intiassa, Filippiineillä, Indonesiassa, Yhdysvalloissa, Etiopiassa, Somaliassa, Iranissa, Kuubassa, Japanissa ja Bangladeshissa, mutta ei ole yksiselitteistä, kuinka suurelta osin se on pakkomuuttoa.

Millaisista ihmismääristä oikein puhutaan?

”Maailmalla liikkuu selvityksissä ja raporteissa monenlaisia numeroita, arviot vaihtelevat 5–200 miljoonan välillä”, Palander vastaa.

Lukujen suurta heittoa selittää se, että esimerkiksi monet suurkaupungit uhkaavat jäädä merenpinnan alle. Jos lasketaan yhteen kaikki suurkaupunkien asukkaat, saadaan suuria lukuja. Ennakointi ja sopeutuminen vaikuttaa myös lukuihin.

On selvää, että ilmastonmuutoksen takia ollaan jo nyt liikkeellä.

”Arviolta viisi miljoonaa ihmistä on joutunut muuttamaan kotiseudultaan luonnon, ympäristön tai ilmastomuutoksen aiheuttamista syistä”, Palander sanoo.

Suurin osa heistä on maan sisäisiä siirtolaisia.

Se miten vääjäämätöntä ilmastopakolaisuus on, riippuu Palanderin mukaan valtioiden toimista, eli siitä miten ne tukevat ja vähentävät lähdön syitä ja osallistuvat yhteisiin ilmastotalkoisiin.